Sairauslomalla uupumuksen oireista

Jotta olisin aito ja rehellinen, yritän näyttää ulkopuolelle myös kipeitä asioita. Sattuu myöntää, että uupuminen vaikuttaa minuun edelleen. Burnoutista on nyt jo yli vuosi, vaan muutaman viime viikon aikana uupumisen oireet ovat salakavalasti palanneet: huimausta, pahoinvointia, itkuisuutta. Aivot ovat toki muistaneet, että onhan tänä syksynä kieltämättä tapahtunut aivan hurjasti asioita, hyviä ja haastavia, isoja ja pieniä. Sydän ei ole kuitenkaan jostain syystä antanut täyttä lupaa levätä tarpeeksi, huomioida kuormitusta arjessa, tekoina ja valintoina. Sydän on myös ollut niin innoissaan kaikesta uudesta, ollut suorastaan liekeissä. Nyt täytyy kuitenkin hetkinen sitä rauhoitella, että se ei pala loppuun.

Uupuminen vuosi sitten kyllä opetti pitämään itsestä huolta. Vannoin, että enää koskaan en anna itseni väsyä sillä tavoin, niin kamalaa se oli. Paluuta entiseen ei ole: siihen että unohtaisin itseni ja sivuuttaisin tarpeeni levätä. Suorittamiseen ja pärjäämiseen jää kuitenkin helposti jumiin. On mielenkiintoista pohtia, mikä siinä niin koukuttaa. Toki se on myös vanha ja tuttu tapa. Olen oppinut havainnoimaan itseäni entistä paremmin. Huomaan, jos kehossa on jotain häikkää tai jos mieli on levoton. Tunnen kehossani, kun alan stressata ja jos paine ei purkaudukaan. Viime viikkoina on tuntunut, että en palaudu edes vapaa-ajalla. Uusista tiedostamisen taidoista huolimatta on vieläkin vaikea myöntää, että en ole täysissä voimissa. Halu jaksaa olisi niin suuri.

Psykologi ja psykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola kirjoittaa Instagramin päivityksessään (21.11.2021) näin:

”Toipumisessa voi vierähtää vuosi, kaksi, kolmekin. Uupumiseen johtava kehityskulku on lähes aina vuosien mittainen – miten toipuminen sitten voisi tapahtua viikoissa? Toisaalta tärkeitä muutoksia parempaan voi tapahtua lyhyessäkin ajassa. Toipumiseen voi vaikuttaa myös sen ajan pituus, jonka olet ehtinyt viettää uuvuksissa. Uupumiseen liittyy uusiutumisvaaran lisäksi kroonistumisen riski, eli se mahdollisuus että niin ajatuksesi, tunnemaailmasi kuin kehosikin sopeutuvat hellittämättömään ylikuormaan. Älä siis luovuta. Muutaman vuoden kuluttua voit ihmetellä, miten toisaalta olet ihan sama kuin ennenkin, mutta toisaalta erilainen. Jotkin elämisen ongelmat tippuvat matkan varrelle. Toiset taas pysyvät sitkeämmin mukana, mutta uusia keinoja niiden kanssa selviämiseen löytyy koko ajan.”

Viime viikolla huomasin puhuvani ystäville paljon siitä, kuinka kuormittunut olin. Lopulta pakotin itseni soittamaan lääkärille ja pyytämään sairauslomaa töistä. En olisi soittanut, ellei terapeuttini olisi rohkaissut siihen voimakkaasti. Soittaminen oli yllättävän vaikeaa. Siitäkin huolimatta, että olin nähnyt oireilun palaavan ja tiesin järjellisesti, että nyt olisi pakko ottaa aikalisä. Istuin työpaikan toimistossa vähän yli kahdeksan ja huokaisin puhelin kourassa. Minulla on joskus tapa pakottaa itseni tekemään asiat, jotka tiedän pakollisiksi mutta joita mieleni ei haluaisi tehdä. Huokaisin syvään, päätin soittavani vaikka se tekee kipeää, etsin numeron, laitoin puhelimen soimaan ja jätin soittopyynnön, vaikka ei tehnyt yhtään mieli. Asetin itseni sellaiseen moodiin, jossa olin tehnyt valinnan ja tein sen, vaikka se tuntui vaikealta.

Minä todella uskon, että muutoksen voi tehdä nopeasti. Enhän muuten aloittaisi tammikuussa ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opintoja! Myös NLP:n menetelmillä voidaan suurikin muutos saada aikaan jo nopealla harjoituksella. Samalla tiedän ja haluaisin hyväksyä, että jotkut asiat myös ottavat enemmän aikaa. Joskus muutos on niin suuri, että koko elämisen tyylin täytyy muuttua, että elämä voi jatkua mielekkäänä. Eikä hitaus silloin haittaa.

Tänä syksynä olen tehnyt eropäätöksen, harjoitellut elämään ilman parisuhdetta, palannut töihin suuremmalla tuntimäärällä, opetellut eppuluokkalaisen koulujutut sekä tehnyt isoja valintoja ja konkreettisia tekoja uraan ja ammattiin liittyen. Olen oppinut paljon uutta itsestäni: tunteista, tarpeista, mieltymyksistä, toiveista. Olen rakentanut uudelleen omaa kotia, identiteettiä, alitajuntaa ja työroolia. Ei ihme, että nyt vähän väsyttää.

Tuntuu, että loppuvuosi pitäisi vain levätä, ottaa ihan iisisti. Iisi tarkoittaa samaa kuin englanniksi easy, helppo. Erään käännössivun mukaan sanalla viitataan myös mm. yksinkertaiseen, kevyeen, vaivattomaan, rauhalliseen, luontevaan, mukavaan, huolettomaan ja vapaaseen. Kuulostaa aika ihanalta. Taidan tarttua tähän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: