Ethän oleta mitään

Käytiin hakemassa tänään mulle joulukuusi. Lapset ja eksä tulivat mukaan, näkemään mua ja auttamaan kuusen kiinnittämisessä auton katolle. Olisin kyllä pärjännyt itsekin, mutta tajusin sen liian myöhään: oli jo puhuttu lapsille, että nähdään, niin en viitsinyt enää perua. Kuusimyyjä oli mukava ja rento. Plussaa tuli siitä, että jutteli luontevasti, esitteli kuuset nopeasti ja antoi alennusta. Miinusta siitä, että kertoessaan ohjeet kuusen lyhentämisestä sahalla katsoi mun eksää, osoitti siis ohjeet hänelle. Todennäköisesti vain siksi, että eksäni on mies. Vaikka minä alunperin loin ”ostosuhteen” tulemalla paikalle ensin yksin, rupattelemalla myyjälle ja kertomalla, millaisen kuusen haluan.

Eräänä päivänä sain läheiseltä pitkän viestin, jossa hän toivoi minulle kaikkea hyvää suuren ja pitkäkestoisen surun keskellä. Olin ihan että what?! Kiitos NLP-kurssin, oon oppinut tarkaksi siitä, mitä toisten syöttämiä ajatuksia ja tunteita otan itseni sisään. Kieltä käytetään usein omien ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen. Ei ole yhdentekevää, kuinka puhut toisille. Jokainen sana, jonka sanot, menee salamana toisen aivoihin prosessoitavaksi. Aivot eivät myöskään tunnista kielteisiä lauseita. Jos siis sanot, että ”ei kiirettä”, aivot bongaavat voimakkaasti sanan ”kiire”, ja alkavat heti tuottaa hormoneita ja tunteita, jotka olet aiemmin yhdistänyt tuohon sanaan. On mielenkiintoista havahtua tarkkailemaan omaakin puhetta. Miten puhun muille ja miten puhun itselleni? Sisäisestä puheesta kirjoitan joskus myöhemmin oman postauksen.

Olen oppinut suojelemaan omaa tunnetilaani enkä anna enää toisten johdatella mua heidän raskaisiin tunteisiin. Elämäntilanteeni saattaa herättää jossain toisessa ihmisessä surua, harmia, pettymystä, katkeruutta, vaikeutta tai pelkoa. Se on kuitenkin hänen tunteensa, ei minun. Mulla on oma näkymätön suoja. Mä saan keskittyä mun omiin tunteisiin ja torjun muiden mulle heittelemät tunteet. Tää on iso juttu, koska oon tosi kauan imenyt itseeni toisten tunteita ja kokenut, että ne tarttuu muhun herkästi. Se on ollut kuormittavaa.

Salaisuus on, että kun sä ymmärrät ihan oikeasti, että sä voit vaikuttaa ainoastaan sun omiin tunteisiin, et ikinä koskaan muiden, sun elämä helpottuu valtavasti. Sä voit muuttaa ainoastaan sua itseäsi ja vain sulla itselläsi on väliä. Toisten mielipiteet ja tunteet menettävät merkityksensä hyvällä tavalla. Voin olla samalla kohtelias ja jämäkkä. Voin olla ystävällinen ja silti pitää rajani. Välillä mietin, miten paljon ihmisiltä menee hukkaan energiaa, kun ne yrittää päästä sisälle mun tunteisiin, arvailla niitä. Moni yrittää hyvää tarkoittaen jopa korjailla mun tunteita, poistaa tai lieventää niitä ja keksiä ratkaisuja, joilla tuntisin eri tavoin. Ei tarvitsisi. Yhtään.

On aina parempi kysyä suoraan kuin olettaa.

Ihminen olettaa, koska luulee, että toinen elää samanlaisessa todellisuudessa kuin hän itse. Hän luulee, että kun nainen ja mies tulevat yhdessä kuusikaupoille, he ovat pariskunta. Ja olettaa, että näistä kahdesta sahaa käyttää todennäköisemmin mies. Hän näkee, että se on totta hänen maailmassaan ja se on ok. Tai että avioerotessa kaikki tuntevat surua, joka yleensä kaiken lisäksi kestää pitkään. Tämä on totta tämän ihmisen omassa todellisuudessa: hän kokee ja ajattelee, että avioero on asia, jota surraan pitkään. Sekin on ok, jos hän haluaa näin ajatella. Ja nyt asia, jonka haluan sinunkin ymmärtävän: On äärimmäisen tärkeä huomata, että nämä ovat heidän omia ajatuksiaan ja tunteitaan, eivät minun.

NLP:n kentällä puhutaan kartasta. Kartta on sun oma käsityksesi todellisuudesta, siitä mikä on totta. Maailmassa on yhtä monta karttaa kuin on ihmistä, yhtä monta todellisuutta kuin kokijaa. Jokaisen maailmankuva on henkilökohtainen. Kartan avulla katsellaan maailmaa. Se on kuin linssi, jonka läpi koet. Mitä eri asiat merkitsevät juuri sinulle? Kartta muotoutuu elämän aikana. Koska ympäristöstä tulee jatkuvasti paljon informaatiota, on ihmisen jätettävä jotain huomiotta. Tieto myös vääristyy ja sitä yleistetään, jotta se olisi helpommin hallittavissa. Tämä tapahtuu automaattisesti.

Kartta ei ole maasto. Se miten koet maailman, ei ole maailma itse. Sun näkemys maailmasta on sun, se on vääristynyt, yleistynyt ja siitä on jätetty paljon pois. Se ei ole huono tai hyvä, se vaan on. Kuten kaikkien muidenkin kartat.

Ihmiset, joiden käsitykset maailmasta muistuttavat paljon toisiaan, ymmärtävät toisiaan vaivatta. Jos taas kartat ovat kovin erilaiset, voi sellaisen ihmisen kanssa olla haasteita elämän tilanteissa. Kun ymmärrät, että jokaisella on omanlainen katsantotapa maailmaan, sun ei tarvitse enää loukkaantua, jos joku olettaa susta jotain, mikä ei ole totta. Sun ei myöskään tarvitse ottaa toisten tunteita itsellesi. Sun on helppo sanoa, että ”rakas ystävä, kiitos kun ajattelit mua, mutta olet väärässä”. On aina parempi kysyä suoraan kuin olettaa. Ja jokainen on itse vastuussa siitä, mitä omalta kartalta löytyy. Omaa maailmankuvaa voi ja kannattaa laajentaa, koska silloin saa elämästä irti paljon enemmän. Tulee keveyttä, tulee vapautta.