Lisää irtipäästämistä ja vapauden kaava

Ihminen elää jatkuvassa suhteessa ympäristöönsä ja myös irtipäästäminen tapahtuu suhteessa ympäristöön. Joskus meidän on tarpeellista päästää irti jostain vanhasta toimintamallista, ajattelutavasta, pitkittyneestä tunteesta, vääristyneestä identiteetistä, pelosta, jostain ihmisestä tai kokonaisen elämänvaiheen vaikutuksesta omaan elämään. Niistä asioista, joiden et enää halua vaikuttavan elämääsi tässä, nyt ja tulevaisuudessa. Sillä jos et päästä irti ja anna anteeksi, se on ainoastaan sinun tappiosi, rakas ystävä. Vain sinä olet se, joka siitä kärsii. Haluatko antaa vanhojen asioiden himmentää valoasi nyt? Haluatko antaa niille valtaa yhä? En usko.

Irtipäästäminen on sitä, että tietoisesti luovut asioista, jotka vaivaavat sinua, häiritsevät sinua, vievät sinulta liikaa energiaa ja aikaa arjessasi. Irtipäästäminen voi tapahtua vaikkapa niin, että ensin irrotat asian sinusta ja ytimestäsi. Tämä tarkoittaa sitä, että tajuat, että se ei olekaan osa sinua itseäsi, vaan esimerkiksi opittu toimintatapa, reaktio toisen käyttäytymiseen, tunne johon olet ripustautunut, tarrautunut, jopa vuosikymmeniksi. Tiedostat, että et oikeastaan tarvitsekaan etkä haluakaan tällaista asiaa (esim. asuntoa) tai ihmistä elämääsi: voit paremmin ilman. Irtipäästämisen kohde voi olla myös ajatus, jonka olet oppinut ajattelemaan, mutta joka ei oikeasti ole totta. Se voi olla voimakas tunne, esim. viha, katkeruus, pettymys, pelko, toisten ihmisten väärät teot, epäreiluus, nöyryytys, häpeä, rakkaudettomuuden kokemus. Ja voihan se olla rakkauskin. Tarpeen tullen voi siitäkin joutua päästämään irti.

Tärkeää on tässä vaiheessa ajatella, mitä haluat tuon sinua aiemmin kuormittaneen asian tilalle. Millaisia tunteita haluat tuntea? Millaisia ajatuksia haluat ajatella? Millaisia uskomuksia haluat uskoa? Miten haluat elää ja olla? Millaista haluat elämäsi olevan? Millaisia asioita haluat tehdä? Mitä kohti haluat mennä?

Irtipäästäminen luo aina tilaa uudelle.

Kun haluat elämääsi kevättä,

päästä irti tunkkaisista turhuuksista.

Kun näet, että asia ei oikeasti olekaan osa sinua, vaan jotain jonka olet vain oppinut pitämään elämässäsi tai jotain, johon olet tukeutunut tunnetasolla liian pitkään, olet valmis tähän seuraavaan vaiheeseen. Huomaa nyt, että olet ehkä aiemmin suhtautunut tähän asiaan tunteilla, jotka eivät palvele sinua pidemmän päälle, ehkäpä juuri sillä vihalla, katkeruudella tai surulla. Ne ovat usein myös niitä syitä, miksi et enää jaksa kantaa tätä asiaa mukanasi elämässä.

Nyt valitse katsoa tuota asiaa vaaleanpunaisin, rakkaudellisin ja äärettömän lempein katsein. Kuin se asia olisi kaunein ja ihanin juttu minkä maailmassa tiedät.

• Mitä elämässäsi on tapahtunut menneisyydessä?
• Miltä se on tuntunut sinusta silloin?
• Mitä nämä tunteet haluavat sinulle kertoa?
• Miksi olet ollut niin tarrautunut tähän vanhaan asiaan/tunteeseen/uskomukseen?
• Mitä hyvää se on sinulle antanut? (Koska kyllä vaan, se on antanut sinulle jotain hyvää, ethän muuten olisi pitänyt sitä elämässäsi näin kauan.)

Kiitä nyt mielessäsi tätä asiaa/tunnetta/uskomusta, josta haluat luopua. ”Kiitos, että halusit minulle hyvää, mutta annan sinun nyt mennä, koska en tarvitse sinua enää.” Ja näe, miten sen vaikutus vähenee heti elämässäsi.

Sinä toki voit yrittää vain unohtaa asiat, työntää ne taka-alalle, sulloa mustaan jätesäkkiin ja viedä varaston perälle. Uskon kuitenkin, että saat paljon enemmän irti elämästäsi, kun opit suhtautumaan rakkaudellisesti menneisyyteesi, kiittämään sitä, huomaamaan sen antamat opit ja sitten jättämään sen rauhallisesti taakse. Silloin saat itsekin rauhaa. Ei ole pelkoa, että vanhat möröt tulevat takaisin, koska ne on rakastettu pehmoisiksi ja lutuisiksi. Niihin ei enää liity sitä tunnemöykkyä, joka teki niistä aiemmin raskaita.

En väitä, että tämä on täysin vaivatonta tai suoraviivaista. Työ on tehtävä, kun haluat irrottaa vanhasta ja olla auki uudelle. Riski on otettava. Riski on se, että et tarkalleen tiedä, mitä uusi on. Mitä se pitää sisällään, miltä se tuntuu, voiko siihen luottaa? Oman kokemukseni mukaan elämä kuitenkin kantaa aina. Kun katson omaa menneisyyttä, voin nähdä nyt jälkikäteen, miten monesta asiasta olen selviytynyt. Ihan kaikesta. Niistäkin, jotka olen sanonut vain yhdelle ihmiselle maailmassa. Niistä, joita kukaan ei tiedä. Meillä kaikilla on haavoja. Merkityksellistä on, miten tulet toimeen niiden kanssa.

Kun olet päästänyt irti, saatat jossain vaiheessa huomata, että se sama asia pyörii sinun mielessäsi taas uudestaan, vaivaa, häiritsee. Et ehkä päästänytkään irti vielä kokonaan tai asia on vain niin suuri. Silloin ajattelet kauniisti itsestäsi ja teet uudestaan irtipäästön. Mietit uudelleen, miksi et halua tätä asiaa, esim. miksi et halua että jokin huono aikaisempi ihmissuhde vaikuttaa sinuun enää. Valitset haluta parempaa. Valitset ja näet, että sinä olet paremman arvoinen. Sinä olet upea ja ansaitset vain parasta. Kiität vanhaa ihmissuhdetta mielessäsi siitä mitä se on opettanut, ja päästät irti.

Jos elämässä on yhtä aikaa paljon muutosta ja uutta, voi irtipäästämisen prosessi olla kehollisestikin suuri. Vaikka työ tehdään mielen tasolla, myös kehoissamme on paljon vanhoja tunteita jumissa. Siksi irtipäästäminen voi väsyttää kehoa ja näkyä erilaisina yllättäen ilmenevinä tunnereaktioina, esim. itkuna tai nauruna. Valitse silloin antaa reaktiosi tulla esiin, jotta kehosi ja mielesi puhdistuu paremmin. Jos pidättelet itkua tai naurua, oman kokemukseni mukaan se pyrkii kehosta ulos myöhemmin. Meillä on usein paljon itkuja itkemättä. Nauru voi tulla spontaanisti esimerkiksi siitä, kun vanha poistuu ja tilalle tulee vapauden ja keveyden kokemus.

Anna irtipäästämisen näkyä sun elämässä konkreettisesti. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten olet, puhut, ajattelet asioista, toimit ihmisten kanssa. Ja sinua tullaan testaamaan: ”Oletko ihan varmasti sinut tämän asian kanssa?” ”Oletko tosissasi?” Saatat kohdata erilaisia triggeröiviä tilanteita, joissa sinun on tärkeä nyt toimia toisin kuin ennen. Näin osoitat itsellesi, että ajattelet ja tunnet asioista nyt eri tavalla.

Kun olet tiedostanut asian jota et enää halua pitää, kiittänyt sitä sen palveluksista ja antanut sen mennä, sun sydämen päältä lähtee pois jotain vanhaa ja turhaa. Itselläni se tuntui joskus tummalta epämääräiseltä möykyltä. Ja kun se lähtee, tulee sydämesi esiin. Ja silloin sinä pääset viimeistään sen äärelle muistamaan, kuka sinä olitkaan ilman tuota möykkyä. Niin, kuka sinä olisit juuri nyt, jos sinulla ei olisi tuota asiaa, josta haluat päästää irti?

Siispä tässä on vapauden kaava: Päästä irti menneestä. Ole sinä.

Nämä kaksi kulkevat limittäin ja päällekkäin. Ei ole väliä, kumman teet ensin, kunhan teet molemmat. Jos osaat olla oma itsesi, mutta olet kiinni menneessä, sinulta menee aivan hurjasti aikaa hukkaan menneiden ajatteluun ja tuntemiseen, märehtimiseen. Jos taas olet päästänyt irti menneestä, mutta et uskalla elää omannäköistä elämää, koet helposti tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä.

Kun nämä molemmat osatekijät ovat kunnossa, voit kokea vapauden, rakkauden, kiitollisuuden, ilon ja kaikki muut upeat tunteet, jotka sinulle kuuluvat osana ihmisen elämää. Sillä ihmisen tarkoitus ei ole täällä kärsiä. Sinä saat voida hyvin.